Riistaeläintieteen kursseilla harjoitellaan muun muassa majava- ja vesilintulaskentojen tekemistä. Kuvassa Elmo Miettinen laskee vesilintuja majava-altaalla pro gradu -tutkielmaansa varten.
Nuorten toimitus

Polku riistan ammattilaiseksi

Metsästysharrastus voi johtaa myös ammattiin. Riista-alalle on oma koulutuksensa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Teksti Eelis Keränen Kuvat Sari Holopainen

Julkaistu13.11.2026

Lukion tai ammatillisen perustutkinnon päättävät kohtaavat vuosi toisensa jälkeen saman kysymyksen: Mitä haluan opiskella? Metsästystä harrastavalle vastaus voi löytyä yllättävän läheltä. Luonnossa vietetty aika ja kiinnostus riistaeläimiin voivat johtaa myös korkeakouluopintoihin ja ammatiksi asti.

Riista-alan työpaikkoihin soveltuvat monenlaiset korkeakoulututkinnot. Helsingin yliopistossa voi opiskella riista-alaan liittyen esimerkiksi biologiaa ja metsätieteitä. Metsätieteissä on mahdollisuus metsien ekologian ja käytön opintosuunnalla opiskella riistaeläintiedettä, joiden laajuus on kandivaiheessa 20 ja maisterivaiheessa 15 opintopistettä. Lisäksi laajempia ekologian ja luonnonhoidon kursseja on tarjolla 19 opintopistettä. 

Kursseilla opiskellaan muun muassa lajituntemusta, biologiaa ja ekologiaa, laskentamenetelmien hyödyntämistä ja kestävän metsästyksen suunnittelua. Opintoihin kuuluu myös riistataloutta ja jonkin verran metsästyksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Riistaeläintieteen opintoihin kuuluu myös käytännön harjoitteita eläinkantojen seurantojen muodossa.

Riista osana luontoa ja yhteiskuntaa

Riistaeläintieteet tarjoavat hyvän pohjan monenlaisiin luonnonvaroihin ja luonnonhoitoon liittyviin työpaikkoihin. Riistaeläintieteiden yliopistolehtori Sari Holopainen kertoo, että monet työllistyvät riistasuunnitteluun, vesienhoitoon tai ennallistamistehtäviin. Tyypillisiä työnantajia ovat esimerkiksi Metsähallitus, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus. Riistaeläintieteen osaamista tarvitaan myös ministeriöissä, ympäristöhallinnossa ja yliopistoissa.

Riista-alalle hakeutuvan tulisi Holopaisen mukaan olla kiinnostunut ekologisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien vaikutuksista. 

– Alan asiantuntijalle on mielestäni erittäin tärkeää pystyä hahmottamaan alaa sekä ekologisen että sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, Holopainen toteaa. 

Riista-alan työpaikoissa työskennellään Holopaisen mukaan usein itsenäisesti maastossa liikkuen, joten luonnossa toimimisen taidot ovat suuri etu. Toisaalta välillä työ voi sisältää pitkiä maastojaksoja kollegoiden kanssa, jolloin yhteistyötaidot nousevat arvoonsa. Tutkijalle on hyödyllistä kyky matemaattiseen ajatteluun.

Muina opintoina kannattaa Holopaisen mukaan opiskella metsänhoitoa, geoinformatiikkaa, biologiaa tai akvaattisia tieteitä. Mikäli opiskelijaa kiinnostaa erityisesti tutkimustyö, tilastotieteen opinnot ovat suositeltavia.

Monissa riistaeläintieteen pro gradu -tutkielmissa on viime vuosina hyödynnetty riistakameroita. Kamerat paljastavat esimerkiksi sorsan koepesillä käyvät pedot.

Kosteikkotutkimusta

Helsingin yliopistossa tutkimustyö keskittyy tällä hetkellä erityisesti kosteikkojen ekologiaan, mutta erityisosaamista löytyy myös vieraspetoihin. Kansainvälistä yhteistyötä hyödynnetään erityisesti muuttavien vesilintujen tutkimuksessa. Tutkimuksella on Holopaisen mukaan tärkeä rooli: 

– Tutkimuksissamme tavoitteena on tukea kestävää riistanhoitoa ja luonnonvarojen käyttöä.

Riistaeläintiede on siis erittäin monipuolinen tieteenala, jossa yhdistyvät metsästyksen ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Osana metsätieteiden muita opintoja riistaeläintieteet antavat hyvän pohjan monenlaisiin riista- ja metsäalan työpaikkoihin.

Lisää samasta aiheesta

Nuorten toimitus

Ensiapuun varaudutaan myös talvella

13.11.2026
Nuorten toimitus

Kohti kestävää tulevaisuutta

13.11.2026
Nuorten toimitus

Ensimmäinen askel hirvijahtiin

4.9.2026
Metsästäjälehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.